Peräaukon kyhmyt

Kyhmyn löytäminen omasta kehosta voi olla huolestuttavaa sen paikasta riippumatta, ja tämä pätee erityisesti peräaukon kyhmyihin. Monia nolostuttaa usein puhua kutiavista peräaukon ympärillä olevista pateista tai kivuliaasta peräaukossa olevasta kyhmystä – mutta on tärkeää olla sivuuttamatta näitä oireita.

Peräaukon kyhmyihin voi olla useita mahdollisia syitä, ja useimmat niistä ovat hoidettavissa. Diagnoosi aikaisessa vaiheessa on keskeistä täydellisen paranemisen varmistamiseksi.

Tältä sivulta löytyy eräitä yleisimpiä peräaukon kyhmyjen syitä sekä vinkkejä siihen, mihin oireisiin kannattaa kiinnittää huomiota, samoin kuin tietoa diagnoosista ja mahdollisista hoidoista.

Jatkamalla lukemista saat tietoa seuraavista:

Peräaukon kyhmyt – syyt
Diagnoosi
Peräaukon kyhmyt – hoito
Peräaukon kyhmyt – usein kysyttyjä kysymyksiä

Peräaukon kyhmyt – syyt

Laaja joukko erilaisia tekijöitä voi aiheuttaa peräaukon kyhmyjen ilmaantumisen. Pienten peräaukon kyhmyjen tai pattien ulkomuoto, tuntu, sijainti sekä niihin liittyvät oireet voivat auttaa selvittämään niiden syyn. On kuitenkin tärkeää varata aika lääkäriltä tarkan diagnoosin saamiseksi. Tämä puolestaan auttaa löytämään parhaan hoitokeinon.

Peräpukamat (hemorroidit)

Yksi yleisimmistä peräaukon ympärillä olevien kutisevien pattien syistä on peräpukamat. Peräpukamat eli hemorroidit ovat laajentuneita verisuonia, joita voi ilmaantua sekä peräaukon sisään että sen ulkopuolelle. Ne saattavat näyttää ja tuntua herneenkokoisilta pateilta peräaukossa tai sen reunojen ympärillä.

Itse peräaukon vieressä olevan kyhmyn lisäksi on olemassa useita muitakin oireita, joita pukamista kärsiville saattaa ilmaantua. Näitä ovat esimerkiksi:

verenvuoto ulostaessa (veri on yleensä kirkkaanpunaista)
kipu, kutina ja arkuus
limainen erite wc-paperissa ulostamisen jälkeen
tunne siitä, ettei suoli ole tyhjentynyt kunnolla ulostamisen jälkeen.

Peräpukamat sekä niihin liittyvä peräsuolessa tai peräaukon ympärillä olevassa ihossa oleva kyhmy voi johtua useista eri tekijöistä. Ne voivat esimerkiksi olla seurausta ponnistelusta vessassa käydessä (yleistä ummetuksesta kärsivillä), erittäin raskaiden esineiden nostamisesta sekä pelkästään vanhenemisen aiheuttamasta anaalikanavan luonnollisesta heikentymisestä. Peräpukamat ovat myös yleisiä raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen.

Hyvä uutinen on, että peräpukamien aiheuttamat punaiset tai viininpunaiset patit peräaukossa menevät yleensä pois muutamassa päivässä tai viikossa kotihoitojen aloittamisesta (ks. ”Hoito”-osio jäljempänä). Vakavissa tapauksissa kannattaa kuitenkin harkita sairaalahoitoa.

Tarjolla on useita erilaisia kirurgisia ja ei-kirurgisia toimenpiteitä samoin kuin voiteita ja peräpuikkoja. Oma lääkärisi osaa neuvoa omaan tilanteeseesi parhaiten sopivan toimenpiteen.

Peräaukon haavaumat

Peräaukon haavauma saattaa syntyä pienten haavojen, repeämien tai leesioiden ilmaantuessa peräaukkoon tai sen ympärille. Noin yhdellä kymmenestä esiintyy tällaisia vaivoja jossain vaiheessa elämää, ja yleensä syynä on anaalikanavan seinämän tai peräaukon vaurioituminen.

Se voi olla seurausta ummetuksesta (erityisen kova tai suuri uloste), jatkuva ripuli tai jokin tulehduksellinen suolistosairaus. Syynä voi myös olla raskaus tai alatiesynnytys tai jopa epätavallisen kireät peräaukon sulkijalihakset.

Muita peräaukon haavauman tyypillisiä oireita ovat viiltävä kipu ulostaessa, voimakas polttava kipu ulostamisen jälkeen (joka saattaa kestää useita tunteja) sekä verenvuoto ulostaessa (yleensä veri on kirkkaanpunaista).

Mikäli epäilet kärsiväsi peräaukon haavaumasta, on suositeltavaa hakeutua lääkäriin. Useimmat leesiot paranevat muutamassa viikossa, vaikka syystä riippuen ne saattavat uusiutua. Kirurgisiakin toimenpiteitä on saatavilla itsepintaisiin tapauksiin, joissa kotikonstit ja lääkitys eivät riitä.

Anaalipolyypit

Ihopolyyppi on kertynyttä ylimääräistä ihoa, ja peräaukon ja peräsuolen alueelle muodostuvia polyyppejä sanotaan anaalipolyypeiksi. Ne ovat hyvänlaatuisia ja yleisiä; usein ne tuntuvat pieniltä pateilta peräaukossa ja ne ovat samanvärisiä kuin oma iho (tai hieman tummempia).

Anaalipolyyppien ilmaantumiseen on olemassa useita mahdollisia syitä. Eräitä yleisimpiä syitä ovat esimerkiksi:

ärsytys tai hankaaminen (esim. tiukoista vaatteista, liikunnasta tai pitkällisestä istumisesta johtuva)
Crohnin tauti
ummetus ja ponnistelu ulostaessa
ripuli (johtuen ulosteen happamuudesta sekä tiheämmin tapahtuvasta pyyhkimisestä kovalla ja kuivalla wc-paperilla)
peräpukamien tai muiden vastaavien vaivojen, kuten peräaukon haavaumien aiheuttama sivuvaikutus.

Useimmissa tapauksissa ne eivät ole kivuliaita eivätkä ne vuoda verta. Useimmat ihmiset eivät itse asiassa edes huomaa, että heillä on niitä.

Joissain tapauksissa peräaukon ihopolyypit saattavat kuitenkin olla kutisevia, aristavia tai häiritseviä. Jos tämä pätee omiin polyyppeihin, joku terveydenhuollon ammattilainen voi poistaa ne esim. kryokirurgialla, poistoleikkauksella tai elektrokoagulaatiolla eli sähköhyydyttämisellä (polttaminen).

Ehdottoman tärkeää on, ettet yritä poistaa näitä ihopolyyppeja – tai mitään muitakaan peräaukon kyhmyjä – itse. Sellainen voi olla erittäin kivuliasta ja aiheuttaa komplikaatioita, kuten tulehduksen.

Perianaalinen verenpurkauma

Jos sinulla on peräaukon lähellä kivulias purppuranpunainen kyhmy, joka näyttää vähän mustelmalta, sinulla saattaa olla perianaalinen verenpurkauma. Tällainen kehittyy, kun veri pääsee vuotamaan peräaukon alueella olevasta katkenneesta verisuonesta ja alkaa kertyä ihon alle. Tämän jälkeen veri saattaa alkaa hyytyä, mikä tekee vaivasta kivuliaamman.

Perianaalinen verenpurkauma voi olla halkaisijaltaan vain noin sentin tai sitten jopa golfpallon kokoinen. Mitä isompi patti on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se on kivulias ja häiritsevä. Yleensä ne kestävät viikon tai kaksi, vaikka varsinaisen perianaalisen kyhmyn täydelliseen katoamiseen voi mennä pidempi aika.

Koska tämän alueen verisuonet ovat pieniä ja herkkiä paineelle, niiden katkeaminen voi johtua monista eri tekijöistä. Niinpä perianaalinen verenpurkauma voi olla tulosta esimerkiksi seuraavista:

krooninen ummetus
raskaus ja synnytys
erittäin raskaiden esineiden nostaminen
voimakas yskiminen tai aivastelu
loukkaantuminen
invasiiviset lääketieteelliset toimenpiteet tai leikkaus
istuminen paikoillaan pitkiä aikoja.

Ensisijaiset oireet, joihin kannattaa kiinnittää huomiota ovat viininpunainen patti peräaukossa, kipu ja arkuus painettaessa, turpoaminen sekä istumisvaikeudet. Myös verenvuotoa voi esiintyä, mutta yleensä vasta sitten, kun peräaukon kyhmyt ovat ilmaantuneet.

Useimmissa tapauksissa perianaalinen verenpurkauma parantuu itsestään. Jos verenpurkauma on kuitenkin erityisen suuri tai kivulias, lääkäri saattaa suositella sen valuttamista tai osan veren poistamista ruiskulla.

Kondyloomat

Kondyloomat ovat sukuelinten ja peräaukon alueella esiintyviä syylämäisiä muutoksia. Ne ovat yleensä melko pieniä eivätkä tavallisesti aiheuta kipua tai ärsytystä.

Jotkut ihmiset eivät itse asiassa edes välttämättä huomaa, että heillä on niitä. Joten jos huomaat pienen valkean patin peräaukossasi ,mutta sinulla ei ole muita oireita, kyse voi olla kondyloomasta.

Jos kondyloomat suurenevat, niistä saattaa tulla kutiavia ja ne saattavat aiheuttaa ärsytystä. On olemassa myös riski kondylooman leviämisestä sukuelimiin, mikä voi aiheuttaa patin emättimen ja peräaukon väliin tai kondyloomia ulkosynnyttimiin, kohdunkaulaan, penikseen tai kivespussiin.

Peräaukon kondyloomia aiheuttaa ihmisen papilloomavirus (human papilloma virus, HPV), joka on seksin välityksellä tarttuva virus. Se voi tarttua kaikesta ihokosketuksesta infektoituneeseen alueeseen.

Peräaukon kondyloomia voidaan hoitaa usein eri tavoin. Esimerkkejä hoitomenetelmistä ovat alueelle levitettävä voide tai neste, kondylooman jäädytys (kryohoito) tai niiden poisto leikkauksella.

Molluska eli ontelosyylä

Eräs toinen peräaukon kyhmyjä mahdollisesti aiheuttava virustauti on molluska eli ontelosyylä. Nämä syylät ovat iholle muodostuvia näppylämäisiä leesioita. Niiden väri voi vaihdella, mutta ne ovat yleensä sileitä, kiinteitä ja kupumaisia. Ne saattavat olla kutisevia, mutta todennäköisesti ne eivät ole kivuliaita.

Useimmissa tapauksissa ontelosyylät menevät pois itsekseen, mutta siihen voi mennä useita kuukausia. Virus on tarttuva, ja näppylöiden puristelu tai raapiminen voi saada ne leviämään muualle kehoon.

Lääkäri voi suositella erilaisia hoitoja; niitä löytyy aina paikallisesti käytettävistä voiteista ja peräpuikoista pieniin toimenpiteisiin, joissa patit poistetaan.

Finnit

Pienempi peräaukon patteina ilmaantuva vaiva on finnit. Nämä tuntuvat yleensä pehmeinä kyhmyinä peräaukossa, eivätkä ne ole kivuliaita. Tavallisesti niitä tulee, kun kuollut ihosolukko ja rasva tukkivat ihohuokoset, minkä seurauksena niihin sitten kerääntyy mätää (samankaltaisia näppylöitä, mitä saattaisi tulla muualle kehoon).

Vaikka finnit eivät yleensä ole kivuliaita, alueeseen kohdistuva ärsytys voi saada ne aristamaan tai ne alkavat tuntua häiritseviltä.

Hyvä uutinen on, että peräaukon finnit yleensä menevät pois itsestään suhteellisen helposti. Paras neuvo on pitää alue puhtaana ja kuivana sekä välttää vahausta tai muuta ihokarvojen poistoa, sillä se ärsyttää ihoa.

Älä myöskään yritä puristella finnejä, sillä se voi saada ne tulehtumaan, mikä vain pahentaa tilannetta.

Peräsuolen syöpä

Jos peräaukon lähellä ihon alta löytyy kova kyhmy, on luonnollista pelätä syöpää. Ensinnäkin tulee muistaa, että peräsuolen syöpä on harvinainen sairaus, joten peräaukon kyhmyt ovat todennäköisesti seurausta jostain muusta vaivasta, esimerkiksi jostain edellä mainituista.

Tästä huolimatta kaikkien syöpien huomaaminen aikaisessa vaiheessa parantaa hoitoennustetta. Jos siis olet huolissasi mahdollisesti peräsuolen syöpään viittaavasta kyhmystä, on tärkeää tutkituttaa se lääkärillä mahdollisimman pian.

Peräsuolen syöpä on joskus täysin oireeton tai sen oireet muistuttavat muiden tautien, kuten peräpukamien, oireita. Yleisimpiä merkkejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota ovat esimerkiksi:

kipu ja kutina peräaukon ympärillä
verenvuoto peräaukosta
peräaukosta tuleva limainen erite
pienet peräaukon kyhmyt
ulosteen pidätyskyvyttömyys
tiheämpi ulostustarve ja löysempi uloste.

Nykyään peräsuolen syöpä on yleensä hoidettavissa, jos se huomataan aikaisessa vaiheessa. Ensisijainen hoito tälle taudille on kemosädehoito, mikä on sädehoidon ja solunsalpaajahoidon (kemoterapian) yhdistelmä.

Leikkausta voidaan myös harkita tilanteesta riippuen, ja erikoistunut hoitotiimi laatii sinulle sopivan hoitosuunnitelman.

Diagnoosi

Kun menet lääkäriin näyttämään peräaukon kyhmyjä, lääkäri yleensä aloittaa kysymällä oireistasi, vessassa käyntiin liittyvistä tavoistasi ja muista olennaisista tekijöistä. Monessa tapauksessa lääkäri haluaa myös tehdä peräaukollesi silmämääräisen tutkimuksen. Usein tämä riittää ongelman diagnosointiin, mutta myös tunnustelu voi olla tarpeen.

Peräsuolen tunnustelulle on olemassa muutama erilainen menetelmä. Lääkäri saattaa joutua pujottamaan käsineellä ja liukastusvoiteella peitetyn sormen peräaukkoon mahdollisten epätavallisten kyhmyjen havaitsemiseksi. Jos sinulla taas on kyhmy peräsuolessa, lääkäri saattaa haluta laittaa sisään kameran paremman näkymän saamiseksi.

Monia nolottaa ajatus joutua puhumaan omalle lääkärille peräaukossa olevista kyhmyistä tai ajatus näiden diagnostisten testien tekemisestä. Vaikka tällaiset ajatukset ovat aivan normaaleja, on tärkeää, etteivät ne estä diagnoosin pyytämistä ja hoidon saamista. Melkein jokaisessa tilanteessa ongelman aikainen havaitseminen parantaa täydellisen ja nopean paranemisen mahdollisuuksia.

Kannattaa muistaa, että lääkärit ovat tottuneet näkemään potilaita, joilla on peräaukon kyhmyjä tai patteja ja muita vastaavia vaivoja. Lääkärisi varmistaa, ettei käyntisi vastaanotolla ole vaivaannuttava, ja että sinua kohdellaan arvokkaasti ja kunnioittavasti.

Muista myös, että voit pyytää mies- tai naislääkäriä tutkimaan sinut riippuen siitä, kumpi on sinulle vähemmän vaivaannuttavaa. Voit myös ottaa ystävän mukaan henkiseksi tueksi, jos siitä on apua.

Peräaukon kyhmyjen hoito

Kuten edellä jo mainittiinkin, peräaukon kyhmyihin on saatavana useita erilaisia hoitoja. Oma lääkärisi määrää sinulle oikeaa hoitoa tarkasta diagnoosistasi riippuen. Hoitovaihtoehtoja voivat olla esim. paikallisesti käytettävä voide, peräpuikkoja, ulostuslääkkeet tai kirurginen toimenpide.

Lääkärinhoidon lisäksi on olemassa useita erilaisia hoitomuotoja, joita voidaan käyttää ummetuksen, peräpukamien, peräaukon haavaumien sekä vastaavien tekijöiden aiheuttamien peräaukon kyhmyjen ennaltaehkäisyyn tai hoitoon. Niihin kuuluu yksinkertaisia elintapojen muutoksia sekä kotikonsteja, esimerkkeinä seuraavat:

runsas kuidun saanti osana tasapainoista ruokavaliota (esim. tumma riisi, täysjyväpasta, palkokasvit, hedelmät ja kasvikset)
nesteytyksestä huolehtiminen juomalla 6–8 lasia vettä päivässä
säännöllinen liikunta ja aktiivisena pysyminen koko päivän
pitkään paikoillaan istumisen välttäminen
ulostamisen tarpeen kuuntelu ja lykkäämisen välttäminen
ponnistelun välttäminen ulostaessa
kipulääkkeiden ottaminen ärsytyksen vähentämiseksi
miedon ulostuslääkkeen käyttö
ongelma-aluetta rauhoittava ja kutinaa lievittävä lämmin kylpy
kostean wc-paperin käyttö kuivan sijaan ihoärsytyksen välttämiseksi
kipualueen pitäminen puhtaana ja kuivana.
viileät hauteet ongelmakohtaan
istuminen rengastyynyllä kovan pinnan sijaan.

Peräaukon kyhmyt – usein kysyttyjä kysymyksiä

Milloin peräaukon kyhmyjä pitäisi käydä näyttämässä lääkärille?

Peukalosääntönä voi pitää, että kaikki käsin tunnettavissa olevat kyhmyt peräaukossa kannattaa näyttää lääkärille. Useimmissa tapauksissa kyhmy on todennäköisesti hyvänlaatuinen, mutta asia on paras varmistaa kunnon diagnoosilla. Älä anna nolouden tai lääkärin ajan hukkaamisen pelon estää sinua varaamasta aikaa.

Mistä peräaukkojen kyhmyjen oireista pitäisi huolestua?

Mikäli sinulla on kyhmyjä tai patteja peräaukossa, on sinulla luultavasti muitakin oireita. Monissa tapauksissa ei ole mitään aihetta huoleen, mutta jos seuraavia oireita ilmaantuu, tulisi lääkäriin hakeutua pikaisesti: